Menu

Lapsen koulukypsyys voidaan selvittää

Kevät on jännittävää aikaa sekä koulutiensä aloittaville lapsille että heidän vanhemmilleen. Monet miettivät, onko lapsi riittävän kypsä aloittamaan koulunkäyntinsä. Diacorin lastenneuropsykologin Petriina Munckin mukaan monen lapsen kouluvalmiutta testataan juuri nyt, eli maalis-, huhti- ja toukokuussa. Arviointeja tehdään julkisen terveydenhuollon ohella myös yksityissektorilla.

Munckin mukaan kypsyys koulunkäynnin aloittamiseen koostuu kolmesta osasta, eli fyysisestä, sosiaalisesta ja psyykkisestä kouluvalmiudesta.

Fyysisellä kouluvalmiudella tarkoitamme ennen kaikkea jaksamista, sillä monelle ekaluokkalaiselle lyhyempikin koulupäivä saattaa tuntua pitkältä. Sosiaalinen kouluvalmius taas on kykyä toimia ryhmässä ja toisten lasten kanssa. Psyykkinen kouluvalmius pitää sisällään esimerkiksi päättelytaidot, keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden, muistamisen ja  sekä valmiuden oppia lukemaan ja laskemaan. Juuri psyykkistä kouluvalmiutta selvitellään usein psykologien ja neuropsykologien vastaanotolla.

Munck sanoo, että kouluvalmiutta ei ainakaan toistaiseksi arvioida systemaattisesti jokaisen tulevan ensiluokkalaisen osalta.

Nykykäsityksen mukaan se ei ole tarpeellista, sillä valtaosa lapsista pystyy aloittamaan koulu-uransa aivan normaalisti. Mutta jos lapsen kehityksestä tai taidoista on ollut huolta esimerkiksi neuvolassa tai päiväkodissa, kouluvalmiutta voi olla hyvä arvioida. Oleellinen asia on mahdollisten oppimisvaikeuksien ennakoiminen jo ennen koulun alkamista. Esimerkiksi lukemisen ja matematiikan vaikeuksien seulominen on mielekästä, jos suvussa on tiedossa olevaa oppimisvaikeutta tai oppimisvalmiuksista on noussut huoli päiväkodissa tai esikoulussa.

Urheilussa puhutaan paljon, että alkuvuonna syntyneet lapset saavat usein etua loppuvuonna syntyneisiin verrattuna. Munck ei näe tätä suurena yksittäisenä asiana kouluvalmiutta ajatellen.

Loppuvuodesta syntyminen ei automaattisesti ole riski kouluun menemiselle. Koulun aloittaminen 6-vuotiaana on täysin mahdollista sillä kyse on yksilöllisistä valmiuksista sekä kypsyydestä. Se ei ole suorassa suhteessa lapsen biologiseen ikään.

Artikkelin kirjoittaja: Esko Heikkinen

 


Lue lisää

Neuropsykologi, Lastenpsykologi