Menu

Vaiettu vaiva

Tahaton virtsankarkailu eli inkontinenssi on ongelma, josta naiset eivät monesti puhu edes omalle luottolääkärilleen, ystävistä tai perheenjäsenistä puhumattakaan. Monet häpeävät sitä niin, että luopuvat jopa harrastuksista, jossa vaiva voisi tulla ilmi.

Joka viides työikäinen ja lähes kaksi kolmesta 70 vuotta täyttäneestä naisesta kärsii sosiaalista, hygieenistä tai muuta haittaa aiheuttavasta virtsan karkaamisesta. Normaalipainoisista naisista vaiva on joka viidennellä ja runsaasti ylipainoisista joka toisella.

Alatiesynnytys, vähäisemmässä määrin myös keisarileikkaus, voi altistaa lantion pohjan kudosvaurioille ja laskeumille lisäten pidätysvaikeuksia. Myös toistuvat virtsatieinfektiot ja jotkut perussairaudet lisäävät pidätysongelmia.

Erilaisia ongelmia

Virtsankarkailu jaotellaan ponnistus-, pakko- ja sekamuotoiseen karkailuun. Ponnistusinkontinenssi tarkoittaa virtsan karkaamista fyysisen rasituksen tai ponnistuksen – esimerkiksi yskäisyn tai aivastuksen – yhteydessä. Se on yleisin karkaamistyyppi 25–60-vuotiailla naisilla.

Pakkoinkontinenssi on ponnistusinkontinenssia harvinaisempi nuoremmilla naisilla. Se tarkoittaa virtsan karkaamista äkillisen virtsaamispakon yhteydessä. Virtsaa karkaa yleensä runsaasti ja rakko voi tyhjentyä kokonaankin. Sekamuotoisella karkaamisella tarkoitetaan kahden edellä mainitun esiintymistä yhdessä. Tämä on tavallisin iäkkäämmillä naisilla.

Ylivuotoinkontinenssi on virtsan karkaamista, joka liittyy virtsarakon akuuttiin tai krooniseen tyhjenemishäiriöön. Viime vuosina yleistynyt runsas veden sekä ja energiajuomien juominen voi nuorillakin naisilla johtaa tähän.

Virtsankarkailu huonontaa elämänlaatua ja sen ehkäisy on tärkeää. Painonhallinta, lantionpohjan lihaskunnon ylläpito, tupakoinnin lopettaminen, oikeat juomatottumukset, ummetuksen hoito ja fyysinen aktiivisuus erityisesti 65 vuotta täyttäneillä ehkäisevät virtsankarkailua.

Raskauden aikana aloitettu lantionpohjan lihasharjoittelu saattaa estää virtsankarkailua synnytyksen jälkeen, eikä sillä ole ainakaan negatiivista vaikutusta synnytyksen kulkuun. Lantionpohjan lihasharjoittelu myös synnytyksen jälkeen ehkäisee inkontinenssia.

Monia hoitoja

Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu on vaikuttava hoito virtsankarkailussa. Eniten fysioterapiasta hyötyvät alle 50-vuotiaat naiset. Myös laihduttaminen auttaa monia ja jo 5-10 prosentin painonpudotuksesta on apua.

Hankalaa ponnistus- ja sekamuotoista virtsankarkailua voidaan hoitaa päiväkirurgisesti tehtävällä nauhaleikkauksella.

Leikkaushoidot ovat turvallisia ja auttavat käytännössä kaikkia ponnistuskarkailusta kärsiviä.

Toimenpiteessä virtsaputken alle viedään tukinauha. Se vahvistaa heikentyneitä tukirakenteita, jolloin pidätyskyky paranee. Diacorissa gynekologi Juha Korhonen on jo 10 vuotta käyttänyt uudempaa TVT-O-leikkaustekniikkaa, jossa ei ole alkuperäisen TVT-leikkauksen riskejä.

Pakkoinkontinenssia ja sen lievempää muotoa yliaktiivista virtsarakkoa hoidetaan lääkehoidolla, fysioterapialla ja omatoimisella harjoittelulla. Myös uusi lääkevalmiste mirabegroni on tuonut heille kaivattua apua. Iäkkäämmillä naisilla estrogeenivalmisteet hoitavat limakalvoja ja auttavat pidätysvaivoissa myös vähentämällä virtsatietulehduksia.

Asiaan perehtyneen gynekologin vastaanotolla karkaamisen aste selviää. Tutkimusten perusteella tehdään hoitosuunnitelma. Kyseeseen tulevat joko fysioterapia, omatoiminen harjoittelu, lääkehoito, näiden yhdistelmä tai tarvittaessa suoraan leikkaushoito.

Esko Heikkinen