Menu

Uniapneaa sairastetaan tietämättä

Unenaikaiset hengityshäiriöt lisääntyvät koko ajan ja erityisen tärkeää on, että tietoisuutta siitä lisätään, sillä sen seuraukset ovat potilaalle hyvin haitallisia, muistuttaa kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Andreo Larsen.

Ongelmalliseksi uniapnean tekee se, ettei ihminen välttämättä huomaa tai tiedosta sairautta itse, koska eihän kuorsaus häiritse potilasta itseään, konkretisoi Larsen sairauden problematiikkaa.

Uniapnealla tarkoitetaan yli 10 sekunnin katkoksiaa nukkuvan ihmisen hengityksessä.

Uniapnealla tarkoitetaan yli 10 sekunnin katkoksiaa nukkuvan hengityksessä. Uniapnean oireita ovat väsymys, ärtyneisyys ja keskittymiskyvyn puute, näiden lisäksi se voi aiheuttaa myös impotenssia ja mielialahäiriöitä. Oireista kannattaa aina keskustella avoimesti lääkärin kanssa. Hoitava lääkäri ohjaa potilaan rekisteröintiin, jonka tarkoituksena on selvittää, voisiko oireiden taustalla olla uniapnea. Rekisteröinnissä potilas saa mukaansa laitteen, jonka avulla mitataan yön yli potilaan hengitysliikettä, veren happipitoisuutta ja ilmavirtaa. Laite on pieni ja helppokäyttöinen ja se ohjelmoidaan potilaan unirytmin mukaan. 

Ylipaino lisää uniapnean riskiä

Uniapnea on yleisintä 40-60-vuotiailla, mutta samanlaisia oireita voi esiintyä myös lapsilla. Ylipainoiset ovat yliedustettuina uniapnea potilaiden joukossa, kertoo Andreo Larsen. Peräti 2/3 potilaista on ylipainoisia. Useimmat potilaista on myös kuorsaajia, mutta kaikilla kuorsaajilla ei ole uniapneaa.

Painonhallinta ja uniasennon muuttaminen on ensisijaisia hoitokeinoja. Niinkin yksinkertainen keino kuin golfpallo tai muu epämukava esine pyjaman selkään kiinnitettynä pakottaa potilaan kylkiasentoon, joka vähentää hengityskatkoksia yön aikana, kertoo Larsen. 

Uniapnea on sairaus, joka lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä ja myös kuolleisuus lisääntyy. Uniapneaa sairastava ihminen ei pääse koskaan vaipumaan kunnolla syvään, virkistävään uneen. Uniapneaan on kuitenkin olemassa erinomaisia hoitoja. Ylipainehengitys (CPAP) on tehokas hoitomuoto, jossa käytetään maskia eli nenä-, sierain tai kokokasvomaskia. Siihen ohjataan letkun ja ylipainehoitolaitteen avulla kevyesti paineistettu ilmaa, joka pitää ylemmät hengitystiet avoimina. 

- Potilaat huomaavat muutokset hyvin nopeasti unen laadun parantuessa myös elämänlaatu paranee, kiteyttää Larsen. Unen laatu ja sen vaikutus terveyteemme tulisi tunnistaa yhtä tärkeänä osana elämää kuin terveellinen ruoka ja riittävä liikunta. Myös Diacorista saa omakustanteisesti CPAP-laitteita.

Susan Patronen