Menu

Tavallisen ihmisen liikuntalääkäri

Liikuntalääketieteen erikoislääkäreitä on Suomessa koulutettu vuodesta 1986. Yksi heistä on Diacor Isossa Omenassa vastaanottava Stefan von Knorring. Hänen vastaanottonsa yleisimpiä potilaita ovat työikäiset ”tavalliset ihmiset”, joille liikuntaharrastuksen myötä on syntynyt rasitusvamma.

Rasituskipu kohdistuu usein akillesjänteeseen ja on enemmän tai vähemmän juoksuperäistä. Toinen yleinen potilasryhmä on kasvuikäiset liikkujat, jotka hekin kärsivät jostakin rasitusvammasta.

- Perinteisesti urheilulääkäri on mielletty ortopediksi eli tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen ja vammojen asiantuntijaksi. Liikuntalääketiede on paljon muutakin, kuten ylikuormitustiloja, hengitysteiden ongelmia, infektioita, rasitusvammoja tai sydänperäisiä tuntemuksia rasituksen yhteydessä. Kirjo on hyvin laaja. Ainakin itselläni potilaita on laidasta laitaan, kaikenikäisiä ja kaikenkuntoisia.

Akillesjänne on usein aikuisen aktiiviliikkujan herkkä kohta. Yleensä ongelma aiheutuu joko liian tehokkaasta liikunnasta tai liian yksipuolisesta harjoittelusta. Akilles kipeytyy, kun liikunta tauon jälkeen aloitetaan turhan kovana, tai kun kuormitusta on nostettu liian nopeasti. Erityisesti akillesjännevaivoista kärsivät juoksijat.

Vastaanotolla on selvä akillespotilaiden "piikki" aina keväällä ennen Tukholman maratonia.

- Näen vastaanotolla selvän ”piikin” aina keväällä ennen Tukholman maratonia. Harjoittelu talven jäljiltä on alkanut liian tehokkaana. Toinen selvä käyntimäärälisäys on syksyllä lomakauden jälkeen, kun kesätauot ovat ohi ja säännöllisempi liikunta on taas alkanut.

Liikunnanharrastajilla on vammojen ja rasitusvammojen ohella myös sairauksia. Esimerkiksi rasituksessa ilmaantuvat hengityselimistön oireet ovat hyvin tavallinen syy tulla vastaanotolle. Yleisin syy näille oireille on hoitamaton astma.

Myös sydänoireet ovat hyvin tavallisia. Liikunnanharrastajaa mietityttää, kun syke on koko ajan liian korkea tai kun palautuminen rasituksesta tuntuu huonolta. Rytmihäiriötuntemuksetkin ovat yleisiä.

- Nykyään monet käyttävät sykemittareita ja ”monitoroivat” itseään muillakin tavoin, joten sydänasiat nousevat helpommin esille. Liikuntalääketieteen erikoislääkärin tehtävänä on arvioida, onko näistä oireista kärsivän ihmisen turvallista jatkaa harrastustaan. Aika tavallista on myös ihmettely siitä, että kunto ei tunnu nousevan harjoittelusta huolimatta.

Liikunta on lääke

von Knorring allekirjoittaa otsikon sloganin mielellään ja luettelee pitkän listan yleisiä sairauksia, joiden hoidossa liikunnalla on keskeinen merkitys: diabetes, ylipaino, verenpainetauti, sydänoireet ja jopa masennus, sillä masennuspotilaat ovat usein liikunnallisesti passiivisia.

- Tätäkään ”lääkettä” ei kuitenkaan pidä ottaa liikaa. Jos ikävuosia on 50 ja liikuntatausta on passiivinen, paras aloitus on rauhallinen kestävyystyyppinen liikunta, esimerkiksi kävely. Epärealistiset tavoitteet – esimerkiksi maraton muutaman kuukauden sisällä – ovat pahasta. Sen sijaan on hyvä aloittaa lajilla, josta varmasti pitää. Kuntotesti ei aloitusvaiheessa ole ollenkaan huono asia, vaan pikemminkin hyvä työväline. Liian varovaisesta alusta ei juuri ole haittaa.

Tyypillisiä aloittelevan liikkujan virheitä ovat liian nopea määrän tai tehon nostaminen, väärät varusteet sekä kehon kuuntelematta jättäminen. Esimerkiksi valvotun yön jälkeen ei ole viisasta eikä tarpeen lähteä lenkille, ja sairaana tai vielä toipumisvaiheessa urheileminen saattaa olla jopa vaarallista.    

von Knorring neuvoo ylipainoisia potilaita suosimaan lajeja, joissa painosta ei ole haittaa. Näitä ovat esimerkiksi uinti, pyöräily ja vesijumppa. Juoksu sen sijaan voi olla väärä laji. Toinen huomioitava asia on liikunnan monipuolisuus, jolloin esimerkiksi lihaskoordinaatio kehittyy paremmin. Kun lihakset ovat kunnossa, kestävyysliikkuja säästyy monilta rasitusvammoilta.

- Talvella kannattaa vielä muistaa hiihto ja luistelu. Ne ovat erinomaisia lajeja kuntoliikkujan uran aloittamiseen.   

Esko Heikkinen