Menu

Tapio Nirkko: Finnjolla-purjehtijan näkö kuntoon

Purjehdusmaajoukkueen Grand Old Man Tapio Nirkko on käyttänyt piilolaseja teini-iästä lähtien. Nuorempana myös kori- ja jalkapalloa harrastaneella Nirkolla on ”joustavat” silmät, jotka ovat sallineet piilolinssien yhtäjaksoisen käytön pitempäänkin. Purjehduksessa kansainvälisellä huipputasolla niitä ei kuitenkaan parhaalla tahdollakaan voi sanoa kovin käteviksi. 

Kilpapurjehduksessa vettä lentää myös silmiin ja jatkuvana uhkana on, että linssit huuhtoutuvat mereen. Niin on Nirkollekin käynyt pari kertaa. Linssi myös siirtyy helposti ja vaikka sen saisikin takaisin paikoilleen, merivesi ei tee hyvää silmälle. Linssin kanssa pelaaminen häiritsee luonnollisesti myös itse suoritusta. Auringon ja meriveden vuoksi silmät väsyvät ja rasittuvat muutenkin.

Kun tilannekuvaan lisätään vielä toistuva linssien käsittely ja matkustamiseen liittyvä huono käsihygienia, silmätulehduksia tulee helposti. Piilolinssejä on kuitenkin ollut pakko pitää, sillä silmälasit toimivat merellä vielä huonommin.

Eipä tarvitse enää pakata piilolinssejä.

Silmät ovat tärkeä instrumentti urheilussa, joten päätös näönparannusleikkauksesta oli Nirkon kohdalla hyvin ymmärrettävä. Silmäkirurgi Timo Hellstedt suoritti sen Nirkolle syyskuun 13. päivä Diacor Ruoholahdessa.

Pari päivää toimenpiteen jälkeen Nirkko vakuuttaa fiiliksensä olevan mahtava. ”Näkö on mainio, laseja ei tarvita ja illalla ei tarvitse ryhtyä piilareiden poistohommiin.” 

- Vähän leikkaus tietysti jännitti, mutta tunsin koko ajan olevani osaavissa käsissä ja uskalsin heittäytyä potilaaksi. Leikkauspöydällä ei pitkää aikaa kulunut ja toimenpide oli täysin kivuton. Jotakin toki tunsin, mutta siinä tilanteessa on parasta vain pysyä rauhallisena. Minä tein sen ajattelemalla leikkauspäivänä viisi viikkoa täyttänyttä esikoistytärtäni.

Nirkko saapui lääkäriasemalle aamulla klo 8.15 ja paria tuntia myöhemmin hän purki haastattelijalle ensimmäisiä tuntojaan. Timo Hellstedt komppasi purjehtijan ajatuksia todeten tämän olleen koko toimenpiteen ajan kuin viilipytty. Kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti.

Rioon asti täysillä

Lontoon olympiakisoissa vuosi sitten Nirkko joutui tyytymään 10. sijaan, vaikka saman vuoden MM-kilpailut olivat sujuneet paljon paremmin. Urheilullisesti hän pitää MM-saavutusta selvästi kovempana, sillä olympiakisoissa kukin maa saa asettaa yhteen luokkaan vain yhden osanottajan. Esimerkiksi briteillä on maailman Finnjolla-kärjessä useampia purjehtijoita.  

- Maailmanmestaruuskilpailuissa taakse jäi monta sellaista miestä, jotka olivat edelläni Lontoossa. Ja lisäksi MM-purjehduksissa vieläkin parempi sijoitus oli aivan käden ulottuvilla. Siitä jäi kipinä jatkaa ainakin Rio de Janeiron 2016 olympiakisoihin asti. Sitten pitää ensin katsoa, mitä luokkia seuraavissa olympiakisoissa tullaan purjehtimaan.

Nirkon oma luokka on ollut Finnjolla, jota hyvällä syyllä voi pitää suomalaisten perinneluokkana. Ensinnäkin luokka tuli mukaan olympiaohjelmaan Helsingin vuoden 1952 kisoissa ja toisekseen Esko Rechardt voitti kyseisen luokan olympiakultaa vuonna 1980 Tallinnan vesillä käydyissä Moskovan olympiapurjehduksissa. 

- Avoin kilpailu tuo veneisiin laatua, joten niillä on jopa jälleenmyyntiarvoa. Oman olympiaprojektini jälkeen voin arvioida, että luokka tulee purjehduksessa jopa edulliseksi. Veneen mitat ovat edelleen samat kuin runsas 60 vuotta sitten, mutta materiaalit mm. hiilikuitumastoineen ovat kehittyneet huimasti.

- Purjehduksessa ratkaisee monipuolisuus eikä mikään yksi yksittäinen tekijä. Fysiikka ja ajotekniikka vievät venettä eteenpäin ja luokasta riippuen välinekehityspuoli on tärkeää. Tarvitaan myös omaa kokemusta ja toimivaa asiantuntijoiden yhteistyötä mm. olosuhdeanalysoinnissa. Itse kilpailutilanteessa ratkaisevat taktiset ja strategiset seikat, kun taistellaan tuulta ja muita veneitä vastaan.

- Mahdollinen hermostuminen näkyy veneen kuljettamisessa, sillä se on hienomotorista liikkumista epävakaalla alustalla. Oikea ajoitus ja tuntuma aaltoihin ovat ratkaisevia. Samanaikaisesta purjeen pumppauksesta ja peräsimen kääntämisestä tulee helposti väkinäistä. Silloin kyky riskien hallinta laskee ja purjehtija saattaa arvioida tilanteet väärin. Tässä kokonaisuudessa tarkalla näöllä on varmasti oma merkityksensä, Tapio Nirkko summaa.

Esko Heikkinen