Menu

Pätkiikö muisti?

Nyt on oikea aika selvittää, onko taustalla etenevä muistisairaus. Muistisairaudet ovat pääasiassa vanhempien ikäryhmien vaiva ja väestön vanhetessa muistisairaidenkin määrä kasvaa huimaa vauhtia. Muistisairaudet ovat eteneviä aivoja rappeuttavia, muistia sekä muita mielen toimintoja heikentäviä sairauksia.

Selvitysten mukaan Suomessa noin 120.000:lla on lievä kognitiivinen heikentymä (alkava muistisairaus), lisäksi noin 35.000:lla lievän muistisairauden oireita ja yli 100.000:lla vähintään keskivaikea muistisairaus. Joka päivä sairastuu 36 suomalaista eli vuosittain 13.000 henkilöä. Toisin ilmaistuna muistisairauksien esiintyvyys on 65v iän tienoilla n 4.2% ja se kasvaa ikääntymisen myötä, ollen vanhoilla vanhuksilla (85+v) 35% luokkaa. Iäkkäimmässä ikäryhmässä sairauden todennäköisyys vastannee kruunan tai klaavan todennäköisyyttä lantin heitossa. 

Muistioireen syy tulee aina selvittää.

- Lääkäri Vesa Savander

Muistioireita kokee joka kolmas yli 65 vuotias, vaikka suurimmalla osalla heistä ei ole muistisairautta. Kiire, stressi, väsymys, masennus ja suru voivat aiheuttaa ohimenevää muistin heikkoutta. Toisaalta myös normaaliin ikääntymiseen liittyy muistioireita, jotka voivat olla samankaltaisia kuin alkavassa muistisairaudessa. Ammattilaisen näkökulmasta perusperiaatteena on, että potilaan tai hänen läheisensä ilmaiseman muistioireen syy tulee aina selvittää.

Muistisairauksista yleisin on Alzheimerin tauti. Seuraavaksi yleisin on verisuoniperäinen muistisairaus. Verisuoniperäinen muistisairaus ja Alzheimerin tauti esiintyvät ikäihmisellä usein yhtäaikaisesti. Muita mainitsemisen arvoisia muistisairauksia ovat Parkinsonin tauti, Lewyn kappale- tauti, sekä otsa-ohimolohkorappeuma. Dementialla tarkoitetaan vaikea-asteiseksi edennyttä muistisairautta.

Tyypillisiä oireita tai tilanteita, jotka voivat liittyä alkavaan muistisairauteen ovat:

  • Muutos aiempaan
  • Huomaat tai läheisesi huomaa lähimuistisi heikentyneen. Uusien asioiden oppiminen on vaikeampaa, asioiden mieleen painaminen tai palauttaminen on työläämpää. Unohtelet tapaamisia. Hukkaat tavaroita. Unohdat tuttujen nimiä.
  • Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita
  • Epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö, vaikeus noudattaa hoito-ohjeita
  • Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaiset sanat
  • Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen
  • Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen, esim. taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus
  • Esineiden käyttötavan ja tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen
  • Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa
  • Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus
  • Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen

Jos epäilet, että sinulla tai läheiselläsi on muistisairaus, tärkeintä on ottaa asia esille ja ryhtyä selvittämään sitä. Vain todettua muistisairautta voidaan hoitaa ja vaikuttaa taudin kulkuun ja etenemiseen. Vaikuttamismahdollisuudet ovat sitä paremmat, mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus todetaan. Missään vaiheessa ei ole kuitenkaan liian myöhäistä. 

Diacorissa toimii muistilääkäri - muistihoitaja työpari

Varaa aika muistihoitajalle tai muistisairauksiin perehtyneelle lääkärille. Ajan voit varata puhelimitse, et tarvitse lähetettä. Kuka tahansa läheisesi tai sinut kohdannut terveydenhuollon ammattilainen, jolle on syntynyt epäilys muistisairauden mahdollisuudesta, voi suostumuksellasi myös varata ajan. Tarkoituksena on löytää muistioireiset ihmiset ja päästä taudinmääritykseen ja hoidon aloitukseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Muistihoitaja haastattelee potilaan ja omaisen, tekee muistia, mielen toimintoja, toimintakykyä ja mielialaa koskevan perusteellisen kartoituksen. Geriatrin eli ikääntyvien ihmisten terveydenhuoltoon erikoistuneen lääkärin vastaanotolla selvitetään, onko kysymys etenevästä muistisairaudesta vai jostain muusta, aloitetaan mahdollinen hoito ja suunnitellaan seuranta. Diagnostisiin tutkimuksiin kuuluvat muistihoitajan tekemän kartoituksen ja lääkärin tutkimuksen lisäksi aivojen magneettikuvantaminen sekä verikokeita.

Tarjoamme perheelle tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja kulusta. Neuvomme kuhunkin vaiheeseen sopivien tukitoimien sekä yhteiskunnan tarjoamien tukien hakemisessa. Jos sairautta ei todeta, muistioireen kehittymistä seurataan tietyin väliajoin.

Sairauden varhainen toteaminen on kaiken perusta.

- Lääkäri Vesa Savander

Lue lisää muistisairauteen sairastumisen riskeistä ja ennaltaehkäisystä.

Suomessa on laadittu kansallinen muistiohjelma vuosille 2012 - 2020, joka on suunnattu poliitikoille ja päättäjille ohjenuoraksi resurssien kohdistamiseen. Ohjelma on laadittu Euroopan parlamentin jäsenvaltioilleen 2010 antaman suosituksen johdosta. 

Muistisairauksien vaikutukset ovat mittavat; itse muistisairaalle ja hänen perheelleen, mutta myös kansantaloudellisesti. Näin on etenkin diagnosoimattoman ja hoitamattoman muistisairauden kanssa. Hoitamaton tai huonosti hoidettu muistisairaus johtaa ennenaikaiseen laitoshoitoon ja inhimillisiin kärsimyksiin.

On arvioitu että vain noin kymmenesosa lievää muistisairautta sairastavista on nykyisellään diagnosoitu ja hoidon piirissä. Kaikista muistisairaista alle puolella on diagnoosi ja vain noin viidesosalla on asianmukainen lääkehoito.

MUISTISAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISY, VARHAINEN TOTEAMINEN JA HOITO

Vuonna 2004 muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset Suomessa olivat noin 6% kaikista sosiaali- ja terveysmenoista, eli noin 3.1 miljardia euroa! Laitoshoidon osuus tästä on noin 85% ja diagnostiikan vain 1%. Yhden muistisairaan potilaan kustannukset yhteiskunnalle koko sairauden keston ajalta on laskettu olevan 170 000- 200 000 €.

Miten tähän voidaan vaikuttaa? Kiteytettynä muistisairauksien aiheuttamien inhimillisten kärsimysten, sekä yhteiskunnallisten kustannusten hallitsemiseksi tulevina vuosina ja vuosikymmeninä on kolme asiaa joihin on kiinnitettävä huomiota: 1) ennaltaehkäisy, 2) varhainen diagnostiikka ja hoito, sekä 3) kuntoutus. 

Varhainen sairauden toteaminen, eli diagnostiikka on kaiken perusta. Tämä on tärkein yksittäinen asia, jolla voidaan vaikuttaa siihen miten elämä makaa tulevina vuosina. Säännöllinen hoitokontakti ja seuranta mahdollistavat räätälöityjen ja muistisairauden kuhunkin vaiheeseen sopivien palveluiden ja tukitoimien järjestämisen. Kuntouttava toiminta on äärimmäisen tärkeää muistisairauden kaikissa vaiheissa. Tätä ei voi tarpeeksi korostaa. Samoin oikein ajoitettu tukipalveluiden tuominen kotiin, sekä oikein ajoitettu tuetun asumismuodon tarjoaminen.

Kuntoutuksella ei välttämättä tarkoiteta ammattilaisen antamaa hoitoa. Tärkeintä on liikunnallisuuden, sosiaalisuuden, hyvän ravitsemuksen sekä virikkeellisyyden lisääminen ja ylläpitäminen. Myös vähäinen päihteiden käyttö on tärkeää.

Muistisairaan kotiin tuotavien tukipalveluiden toteuttamisen, kuten myös kotona tai palvelukeskuksessa tapahtuvan yksilöllisen tai ryhmämuotoisen liikunnallisen kuntoutuksen, on todettu olevan yhteiskunnan kannalta kustannusvaikuttavaa ja mikä tärkeintä, muistisairaan perheen elämänlaatua parantavaa ilman lisäkustannuksia.

Ainakaan kymmeneen vuoteen ei ole näköpiirissä uutta sairaudenkulkuun vaikuttavaa lääkettä, joten näillä keinoilla on mentävä.