Menu

"Paikat pitää pistää kuntoon"

Planmeca Oy:n hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä, 62, tietää, mitä on olkapääkipu. Hän ei kuitenkaan ole epäröinyt päätöksissään, vaan on toiminut. Mäkelä ei mieti ikävuosia vaan on sitä mieltä, että kaikille on lopulta edullisempaa, kun ihmiset palautuvat työkuntoon ja työhön nopeasti.  Nyt sitkeän miehen molemmat olkapäät on leikattu.

Mäkelän tarina sai ainakin osin alkunsa jo 1970-luvulla, kun hän kaatui moottoripyörällä ja putosi oikean eli paremman kätensä olkapäälle. Tennistä koko ikänsä pelannut mies tiesi kyllä, että syöttö ja tappolyönti ovat hänen heikkoja kohtiaan, mutta pelit jatkuivat. Seuraava takaisku tapahtui kymmenen vuotta sitten, kun hän kaatui tenniskentällä. Taas olkapäälleen.

– Sitäkin vammautumista hoitelin huonosti, eli jatkoin pelaamista ja kävin sen jälkeen saunassa. Vuoden 2014 viimeisenä päivänä hakkasin jäätä pihalla, kun käsi ”tökkäsi” kiinni. Jatkoin kuitenkin hommaa, vaikka jälkikäteen sain tietää, että supraspinatusjänne oli kokonaan poikki ja infraspinatuskin osittain revennyt.

Selkävaivojen vuoksi Mäkelä kävi kiropraktikko Jukka Karjalaisella, joka saa vuolasta kiitosta olkavaivojen löytämisestä.

– Jukka sanoi kesken hoidon, että sinulla ei muuten ole yläselässä lihasta oikealla puolella oikeastaan ollenkaan. Hän myös kehotti varaamaan heti ajan ortopedi Harri Heliölle. Heliö korjasi jänteen, joka oli jo uhkaavasti alkanut vetäytyä. Vähän lisää odottelua ja voi olla, että olkapäätä ei enää olisi voinut leikkauksella auttaa. Kuntoutus kesti ja oli ajoittain tuskaistakin, mutta lopputulos on mitä parhain.

Harri Heliö totesi Mäkelälle, että tämän jännerepeämän taustalla oli myös ahtautta. Osalla potilaista saattaa toinenkin olkapää alkaa oireilla.

– Niinhän siinä kävi, että kun viime syksynä aloin nostella painoja, vasenta kättä alkoi särkeä samalla tavalla. Heliö leikkasi tämänkin, mutta selvisin pelkällä puhdistusoperaatiolla. Käsi leikattiin illansuussa, mutta vielä samana iltana olin jo kotona. Pesin hampaatkin leikatulla kädellä, koska sitä sai kivun sallimissa rajoissa käyttää vapaasti. Vasemman käden hampaidenpesua olin opetellut edellisen toimenpiteen jälkeen, kun oikeaa kättä korjattiin.

Jälkimmäinen toimenpide oli Mäkelän mielestä ”aivan loistava operaatio”. Käden liikkuvuus on nyt erittäin hyvä, vaikka nivel hiukan naksuu ja paukkuu. Tavallaan toimenpide oli ennaltaehkäisevä, sillä ”kun jo kulunut köysi hinkkaa laituria, on parasta vaihtaa se ennen syysmyrskyjä”.

– Rispaantunut jänne ei aina parane itsestään, joten minun ohjeeni on selvä: jos olkapääsi on kipeä, mene ihmeessä lääkäriin!

Asiantuntevaa palvelua

Mäkelä kuvaa leikkausprosessiaan erittäin sujuvaksi. Myös sairaalan ylilääkärin Harri Heliön asiantuntemus teki häneen vaikutuksen.

– Jo vastaanottohuoneessa Heliö totesi, että diagnoosin saattoi oikeastaan tehdä tavasta, jolla otin takkini pois päältä. Siihen en kunnolla pystynyt ilman toisella kädellä auttamista.

Minä olen ihminen, joka haluaa ymmärtää, mitä ollaan tekemässä. Heliö selitti asiat erittäin vakuuttavasti.

Veli Mäkelä oli kahden käsileikkauksensa vuoksi pois työstä yhteensä vain viikon verran. Se on erittäin vähän, joten toipuminen on tapahtunut ainakin osin töiden lomassa.

– Minun kohdallani tämä oli mahdollista ilman vaihtoehtoisen työn etsimistä. Kipulääkettä toki kului ja yöunetkin jäivät hiukan lyhyiksi. Myös pienet jokapäiväiset asiat kuten tietokoneen käyttö, pukeutuminen ja erityisesti matkustaminen olivat hankalia. Laukun kantaminen ja siirtämien oli vaikeaa yhdellä kädellä.

Nyt Mäkelä elää aktiivista elämää. Tennis, golf ja perinteinen hiihto kuuluvat liikuntaharrastuksiin ja lumitöistä, haravoinnista ja puutöistä saa lisää arkiliikuntaa. Klapitöitä Mäkelä suorastaan odottaa ”nyt kun käsien liikkuvuus on täysin palautunut”.

Vakuutukset ovat tärkeitä

Planmeca on valinnut ratkaisun, jossa työterveyden lisäksi jokaiselle työntekijälle on otettu sairauskuluvakuutus. Tavoite on saada työntekijät nopeasti hoitoon ja takaisin töihin.

– Tästä hyötyvät kaikki, työntekijä, työnantaja ja koko yhteiskunta. Tuottavuus nousee kun sairauspoissaolot laskevat, Mäkelä kertoo.

Hoitoketjuja lyhennetään hyvällä yhteistyöllä ja oikealla hoidolla oikeaan aikaan ilman turhaa juoksemista. Jos hoitava yksikkö ei ole tiiviissä yhteydessä työterveyteen, kuntoutus ja muu jälkihoito saattaa jäädä tekemättä. Silloin sairauspoissaolo jatkuu turhaan.

Työkyvyn ylläpitäminen on oleellista erityisesti suurelle työnantajalle, joka kantaa käytännössä kaiken sairauspoissaoloriskin. Siksi saumaton yhteistyö työterveyden sekä tapaturma- ja eläkevakuutusyhtiön kesken on ensiarvoisen tärkeätä.

– Tämä oli suurin syy siihen, että Planmeca valitsi Diacorin ja LähiTapiolan kumppaneikseen viime vuoden kilpailutuksessaan. Nyt jäädään odottamaan sen työn tuloksia – vähäisempää byrokratiaa ja laskevia kustannuksia. Toimintasuunnitelma sovitaan yhteisesti vuosittain.

Planmeca on ollut Diacorin työterveysasiakas jo 25 vuotta. Työterveyspalvelu ja sairaala samassa organisaatiossa on hänen mielestään kiistaton etu. 

– Silloin tieto kulkee ja hoitoketju ei katkea. Työterveyslääkäri voi katsoa järjestelmästä, mitä leikkauksessa on tehty ja kuinka leikkaava lääkäri on suunnitellut kuntoutumista. Erillisissä yksiköissä näin ei tapahdu ja hoitoketju katkeaa väistämättä. Ja se jos mikä tulee lopulta kalliiksi. Ainakin jokaisen työnantajan tulisi ottaa tämä huomioon.

Esko Heikkinen