Menu

Nilkan tähystäjä

Lähes jokainen suomalainen on kuullut polven tai olkapään tähystyksestä ja moni on sellaisen kokenutkin. Huomattavasti harvempi tietää, että myös nilkkaa voidaan tutkia ja hoitaa tähystämällä. Anatomisen rakenteen vuoksi sen tähystäminen on kuitenkin joskus hyvin haastavaa.

- Nilkassa ja jalkapöydässä on yhteensä yli 30 pientä luuta sekä iso määrä nivelsiteitä, jänteitä ja lihaksia. Siksi myös erilaisia vammamahdollisuuksia on hirvittävän paljon”, sanoo ortopedi ja jalkakirurgi Oliver Michelsson. Hänen kiinnostuksensa on jo vuosia ollut nimenomaan nilkan ja jalkaterän vaivojen hoidossa.

- Kun suuntaa tarmonsa riittävän kapeaan alueeseen, sen voi oppia hyvin. Kiinnostuin alueesta ollessani vajaa parikymmentä vuotta sitten opiskelemassa Harvardissa.  Siellä ”löysin” jalkakirurgian, josta Suomessa ei tuohon aikaan vielä puhuttu oikeastaan ollenkaan. Kiinnostus on poikinut mm. Suomen jalkakirurgisen yhdistyksen puheenjohtajuuden sekä lukuisat kongressi- ja esiintymismatkat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Tähystys paljastaa

Nilkan takaosan tähystäjiä on Suomessa vielä vähän. Aiemmin sinne ei juuri ole päässyt, mutta nykyään osaava jalkakirurgi tekee jopa luudutusleikkauksia tähystämällä.

- Nilkan takaosan tähystys on melko hankala toimenpide, joka kuitenkin usein palkitsee tekijänsä. Tavallisia löydöksiä ovat varsinkin erilaiset rustovauriot sekä irtopalat. Tanssijoiden ja balettitanssijoiden tyyppivamma on kivulias Os Trigonum eli Kolmioluu, josta ei aina tiedä, onko se tapaturmaisesti murtunut vai jo synnynnäisesti eri osissa. Se voidaan tarvittaessa poistaa tähystämällä.

Michelssonin ”klassinen tapaus” on nyrjähdyspotilas, jonka nilkka ei vain parane. Jalkakirurgi antaa nyrkkisäännön, jonka mukaan yli kuukauden kestävän nilkkakivun kanssa on lähdettävä lääkärin puheille. Samalla hän hiukan ”puhisee” joskus kovin vaatimattomasti tutkituille potilaille, jotka ovat saattaneet käydä monen eri ammattilaisen puheilla.

”Klassinen tapaus” on nyrjähdyspotilas, jonka nilkka ei vain parane.

- Aika ajoin kuulen, että vastaanotolla ei ole pyydetty edes riisumaan sukkaa. Silloin ei tutkiminenkaan ole voinut olla kovin huolellista.

- Kannattaa muistaa, että nyrjähdys ei ole yhtä kuin jännevaurio. Esimerkiksi ulkokehräsen ympärillä muljahteleva peronous-jänne on tyypillinen esimerkki välitöntä leikkaushoitoa vaativasta vaivasta. Uskallan suositella, että kovasti turvonneen ja kipeän nilkan kanssa lähdetään aina lääkäriin, vaikka joskus kipukohta löytyy tarkemmin vasta parin viikon kuluttua vammautumisesta.

Harvinaisia vammoja

Oliver Michelsson luettelee listan vaivoja, jotka ovat perusteltuja syitä nilkan tähystämiselle: impingement eli pinnetila, nivelen irtopalat, vammanjälkeiset rustovauriot, luutumattomat tumakkeet sekä nivelrikko. Joskus tähystys pitää tehdä myös ensisijaisesti vain vaivan löytämiseksi, kun lääkärin kliininen tutkimus sen paremmin kuin konetutkimuksetkaan eivät ole antaneet vaivoihin järkevää selitystä.

- Nilkan nyrjähdyksinä on myös hoidettu esimerkiksi katkennutta akillesjännettä ja erilaisia jalkapöydän ongelmia. Jalkapöytä – Michelssonin toinen kiinnostuksen kohde nilkan ohella – on sekin monimutkainen kokonaisuus. Ainakaan kaikissa nilkan nyrjähdyksissä ei pelkkä nilkan kuvaaminen riitä, vaan lääkärin on muistettava myös jalkaterän ongelmat ja tutkiminen.

Kun erilaisia vaivoja ja vammamahdollisuuksia on paljon, magneettikuvaus nousee nilkkavammoissa tärkeään rooliin. Etenkään pienten luiden vammat eivät välttämättä näy tavallisessa röntgenkuvassa lainkaan. 

Esko Heikkinen