Menu

Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Lapsuus ja nuoruus ovat jaksoja, joihin kuuluu nopea fyysinen ja psyykkinen kehitys. Kasvuun kuuluvat myös erilaiset muutokset sekä pienemmät ja suuremmat kriisit ja murheet. Kaikilla näillä on tarkoituksensa ja ne luovat tärkeän pohjan aikuiseksi kasvamiselle. Välillä perheiden elämässä on kuitenkin hetkiä, jolloinon hyvä pyytää apua ja neuvoa.

Mikä on normaalia oireilua ja milloin huolestua?

On tärkeä muistaa, että myös lapsille ja nuorille on normaalia olla kuormittunut jossain elämän vaiheessa ja tilapäinen henkinen pahoinvointikin vaikeassa elämäntilanteessa on normaalia. Syytä huoleen tai avun hakemiseen voi kuitenkin olla siinä vaiheessa, kun kuormittuneisuus tai pahoinvointi kestää pidemmän aikaa ja se häiritsee arjen toimintoja useammalla osa-alueella.

Kaikkiin oireisiin on olemassa hyviä hoitomuotoja ja niistä selviämisen ennuste on hyvä.

 

Seuraavissa kappaleissa käydään läpi muutamia yleisimpiä huolia, jonka vuoksi psykologin tapaamisille on tultu.

Jokainen lapsi ja nuori kokee jossain vaiheessa elämäänsä ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuutta voi aiheuttaa pelot, uudet tilanteet ja elämän kriisit. On hyvä muistaa, että ohimenevät ahdistuneisuusoireet ovat osalapsen normaalia kehitystä. Normaaleihin pelko-oireisiin kuuluvat pimeän pelko, erilaisiin eläimiin kohdistuneet pelot sekä mielikuvitusolentoihin, kuten kummituksiin, liittyvät pelot. Kouluikäisillä lapsilla on nuorempia enemmän omaan ja läheisten terveyteen sekä tulevaisuuteen liittyviä pelkoja. Hetkellisesti lapsi tai nuori voi kehittää pelkotilan lähes mihin tahansa kohteeseen ja pelko voi olla myös opittua, mutta lievenee usein ajan kuluessa. Tutkimusten mukaan noin 4–11% lapsista kärsii pitkäkestoisemmista pelko- ja ahdistuneisuustiloista. Mikäli pelot ovat hyvin voimakkaita ja ne rajoittavat normaalia elämää, niihin kannattaa hakea apua. Myös paniikkikohtauksien laukeamista edeltää usein stressaava elämäntapahtuma. Oireita ovat tavallisesti vapina, sydämen tykytys, pintahengitys, hikoilu, tukehtumisen tunne tai näön hämärtyminen. Tämänkin kohdalla on hyvä muistaa, että jokaisella meillä esiintyy stressi- tai paniikkioireita jossain elämän vaiheessa ja ne lievenevät ajan kuluessa ja arjen jatkuessa.

Lapsilla ja nuorilla ilmenee myös joskus pakko-oireita, joihin liittyy toistuvia pakkotoimintoja ja ajatuksia. Erilaisten kriisien, traumojen tai uusien, stressaavien ja jännittävien tilanteiden kohdalla nämä ovat hyvinkin tyypillisiä, eikä niistä tarvitse huolestua. Ne menevät usein ohi ajan kuluessa. Mikäli ajatukset ja toiminnot ovat vaivaavia ja vaikuttavat päivittäiseen toimintaan, voi niihin olla hyvä hakea apua.

Nuorten ja lasten kohdalla yleistyvä psyykkinen vaiva on masennus. Sen esiintyvyydeksi arvioidaan alle 13-vuotiailla noin 3% ja 13–18 -vuotiailla 5–6%. Alentunutta mielialaa voi esiintyä kaikilla esimerkiksi traumaattisen kokemuksen ja menetyksen seurauksena. Se onkin yleensä ohimenevää. Vaikea masennus on puolestaan pitkäkestoisempi ja usein toistuva tila. Lapsilla masennus ilmenee usein ärtymyksenä tai ylivirittyneisyytenä. Lapsi voi menettää mielenkiinnon aikaisemmin mieleiseen tekemiseen ja vetäytyä sosiaalisesti. Myös ruokahalun muutokset ja unihäiriöt ovat tyypillisiä oireita, mutta näitä voi ilmetä kaikkien psyykkisten häiriöiden yhteydessä. Nuoren masennus puolestaan alkaa muistuttamaan lisääntyvässä määrin aikuisten masennustiloja.

Mitä voin itse tehdä oireiden helpottamiseksi?

Useimmiten lapsen ja nuoren hyvinvointia tukee hyvä perusarki. Vaikka elämässä tapahtuisi muutoksia, on suositeltavaa, että rutiineista pidetään kiinni. Näitä ovat esim. perheen omat päivärutiinit ja koulussa käyminen.

Ennustettavuus arjessa luo meille kaikille turvallisuuden kokemusta ja vapauttaa resursseja muiden huolien hoitamiseen.

Myös perheen yhdessä vietetyn ajan, esimerkiksi yhdessä ruokailemisen, on tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä lasten ja nuorten hyvinvointiin ja ehkäisevän riskikäyttäytymistä. Myös vanhemmilla esiintyy lapsen elämän aikana erilaisia huolia ja murheita, eikä lapselle ole haitaksi nähdä vanhempien tunnereaktioita. Näitä on kuitenkin hyvä sanoittaa lapselle, koska pienimmätkin lapset kulkevat tarkat tuntosarvet pystyssä. Ylipäänsä lapsen tunnekokemusten sanoittaminen auttaa lasta ja nuorta

kertomaan omista tunnereaktioistaan. Tutkimusten mukaan myös hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoitteilla (Mindfulness) on todettu olevan vahva yhteys hyvinvointiin. Mielen rauhoittaminen ja kokemusten utelias ja hyväksyvä havainnointi alentavat tutkimusten mukaan stressiä ja auttavat tarkkaavaisuuden hallinnassa ja tunteiden säätelyssä. Harjoituksia voidaan käyttää lapsen tai nuoren kanssa ahdistuksessa, alentuneessa mielialassa tai ylivirittyneisyyden yhteydessä. Myös internetissä on saatavilla monia hengitys- ja tietoisen läsnäolon harjoituksia, joita voi ottaa osaksi perheen arkirutiineja.

Psykologin tapaamiset

Psykologin tärkein tehtävä on tarjota asiakkaalle erilaisia näkökulmia heidän tilanteeseensa ja auttaa lasta tai nuorta löytämään vaihtoehtoisia toimintamalleja. Usein lapsella, nuorella tai vanhemmilla itsellään on keinoja pärjätä, mutta erilaiset oireet vaikeuttavat näiden voimavarojen käyttöä tai niiden löytämistä. Jo pienetkin lapset osaavat hyvin kuvata omia ajatuksiaan ja tunteitaan, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. Psykologin tapaamisia voi olla muutamasta käynnistä vuoden kestäviin hoitojaksoihin. Mikäli kyseessä on psykologin tutkimus, on käyntejä usein 3–4. Käynneillä käydään keskustellen läpi lapsen, nuoren ja vanhempien näkemyksiä tilanteesta sekä tehdään erilaisia tehtäviä. Psykologin tekemistä tutkimuksista saa sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen, kun kysymyksessä on lääkärin määräämä vakuutetun muuhun tutkimukseen tai hoitoon liittyvä tutkimus (svl 3 luku 3 §). Myös osa vakuutusyhtiöistä korvaa lääkärin määräämät psykologin tutkimukset.

Hoidoissa on usein kyse yksinkertaisuudesta ja oikeasta ajoituksesta. Tästä johtuen paljon on tehtävissä jo varhain. Usein kohtaamani lapset ja nuoret ovat pärjänneet huoliensa kanssa liian pitkään, mistä johtuen oireet ovat päässeet kehittymään häiriöiksi. Usein kyse on myös siitä, että ongelmista tai huolista vaietaan ja uskomus ja käsitys ongelman ainutlaatuisuudesta kasvaa. Laajoissa väestötutkimuksissa on selvinnyt, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää ja noin kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää. Lasten ja nuorten mielenterveyden huolehtimista ei voida koskaan sivuuttaa. Diacor haluaa olla mukana tukemassa lasten ja nuorten mielenterveyttä osana matalan kynnyksen palveluita ja tarjoaa psykologin palveluita lapsille, nuorille ja perheille.