Menu

Lassi Etelätalo heittää ehjällä olkapäällä

Keihäänheittäjä Lassi Etelätalo on kärsinyt urallaan monista vaivoista, mutta menestyksen kannalta oleellinen ruumiinosa eli heittokäden olkapää on pysynyt ehjänä. Yksi merkittävä selitys tähän on vuonna 2004 käynnistynyt Leo Pusan Keihäsolympiadi, joka otti olkaortopedi Harri Heliön asiantuntijakseen heti ensitaipaleilla.

Nyt ”kolmikko” on palannut yhteen, sillä aikanaan mm. Tapio Korjuksen ja Heli Rantasen valmentajana tunnettu keihäsguru Pusa on ottanut Etelätalon henkilökohtaiseen valmennukseensa.  Taustatiimiin kuuluvat mm. Etelätalon ”omalääkäri” Harri Hakkarainen sekä Diacorin sairaalan ylilääkäri Harri Heliö, jonka hoito-ohjeilla Etelätalo on koko uransa pitänyt heittokättään kunnossa. Tässä yhteydessä voimme kirjaimellisesti puhua urheiluvammojen ennaltaehkäisystä. 

-    Kun aloitin Keihäsolympiadissa kymmenen vuotta sitten, Heliö totesi minulla heti aluksi aikamoisen takakapselikireyden. Edelleen minulla on tarve venytykselle koko ajan. Huomaan kiristymisen jo viikossa, varsinkin jos heitän paljon ja en toteuta venytysohjelmaa. Olen sataprosenttisen varma, että kymmenen vuotta jatkunut venyttely on aivan avainasia olkavammojen välttämisessä, sanoo Etelätalo, joka tammikuussa kiiruhti viiden viikon harjoitusleirille Etelä-Afrikkaan.

Kapselikireys altistaa

Harri Heliö vahvistaa Etelätalon tarinan. Kapselikireys altistaa etenkin kiertäjäkalvosimen eli rotator cuffin vammoille, jotka ovat tällä hetkellä tavallisia olkavaivojen selittäjiä yli 40-vuotiailla. Kiertäjäkalvosin on neljän jänteen kokonaisuus, jonka tehtävänä on liikuttaa olkaniveltä. Jänteet kiinnittyvät olkapään nuppiin. 
Kiertäjäkalvosinvammojen tyypillisiä oireita ovat liikekipu etenkin käden ollessa ylhäällä, öinen särky, voimattomuuden tunne. Jänteiden kalkkitulehdukset, rasitusvammat, limapussintulehdus, jänteen rappeumat, hankausoireet ja joko osittaiset tai jopa täydelliset yhden tai useamman jänteen repeämät ovat yleisiä. 

-    Ongelmien yleinen aiheuttaja on aikuisväestön lisääntynyt liikunta-aktiivisuus. Esimerkiksi "yläkautta” pelattavat tennis, sulkapallo ja lentopallo sekä uinti ovat lajeja, joissa kiertäjäkalvosinoireita esiintyy paljon. Yksi hankalimmista lajeista lienee kuitenkin pesäpallo, jossa rajuja heittoja tehdään jo yhden harjoituksen aikana valtavasti. Uskallan arvella, että melkein kaikilla ”yliolanurheilijoilla” on ainakin joskus olkavaivoja. Niitä voi tosin syntyä kenelle tahansa myös tapaturman, esimerkiksi kaatumisen myötä. 

Useimmat olkavaivat paranevat ilman leikkausta

Asiantuntevan olkalääkärin vastaanottotilanteessa tekemä tutkimus on edelleen tärkein tutkimus, mutta olkavaivoissa otetaan melkein aina myös röntgenkuva. Varjoaineella tehostettu magneettikuvaus on kuitenkin usein tarpeen diagnoosin varmistamiseksi. Heliö muistuttaa, että tutkimus on tehtävä kunnon laitteella ja osaavien radiologien toimesta. Hän on joutunut lähettämään joitakin potilaitaan uusintatutkimukseen, kun ensimmäisen kuvauksen tulokset olleet liian epäselvät oikean diagnoosin varmentamiseen. 

-    Useimmat kiertäjäkalvosimen ongelmat voidaan onneksi hoitaa ilman leikkausta, sanoo Heliö.  

Ensimmäisen vaiheen hoitoja ovat tulehdus-särkylääkitys, kylmähoito sekä fysioterapia, harkinnan mukaan myös kortisonipistokset. Myös kipua synnyttäviä liikkeitä tulee välttää. Vaivojen rauhoituttua ryhdytään asianmukaiseen lihaskuntoutukseen.
 
Heliö antaa vielä nyrkkisäännön olkapäävamman hoidossa.

– Lääkäriin ja tarkempiin tutkimuksiin kannattaa lähteä, viimeistään kuukauden kuluttua, jos liikerata on puutteellinen tai rasitusperäisissä vaivoissa kolmen kuukauden kuluessa, mikäli oireisto ei ole helpottamassa. Nopeamminkin voi tulla, mutta kolmen kuukauden jälkeen saatetaan jo menettää mahdollisuuksia parhaaseen mahdolliseen paranemistulokseen.