Menu

Kun olkapään kiertäjäkalvosin vaivaa

Olkapään liikekipua eritoten yläasennoissa, yösärkyä, voimattomuutta, nivelen rutinaa? Kyseessä on mitä todennäköisimmin olkapään kiertäjäkalvosimen eli rotator cuffin ongelma. Yli 40-vuotiailla potilailla kiertäjäkalvosinvaivat ovat jopa yleisimpiä olkavaivojen selittäjiä.

Kiertäjäkalvosin on neljän jänteen kokonaisuus, jonka tehtävänä on liikuttaa olkaniveltä. Jänteet kiinnittyvät olkapään nuppiin. Olkaortopedi Harri Heliö luettelee pitkän listan kiertäjäkalvosimen mahdollisia vaivoja.

-Jänteiden kalkkitulehdukset, rasitusvammat, limapussintulehdus, jänteen rappeumat, hankausoireet ja joko osittaiset tai jopa täydelliset yhden tai useamman jänteen repeämät ovat hyvin tavallisia. Yhä tavallisempi näiden ongelmien aiheuttaja on aikuisväestön lisääntynyt liikunta-aktiivisuus: esimerkiksi "yläkautta pelattavat" mailapelit tennis ja sulkapallo sekä uinti ovat lajeja, joissa kiertäjäkalvosinvammoja syntyy paljon.

Kipua aiheuttavien liikkeiden tekeminen on lopetettava.

Yli 40-vuotiailla jännerepeämä on kaatumisen yhteydessä todennäköinen etenkin silloin, jos olkanivel on kaatumisen yhteydessä mennyt sijoiltaan.

Ultraääni on epävarma tutkimus

Kiertäjäkalvosinvaivan tyypillisiä oireita ovat liikekipu etenkin käden ollessa ylhäällä, öinen särky, voimattomuuden tunne sekä olkanivelen "rutiseminen" varsinkin kaatumisvamman jälkeen, kun on varmistettu, ettei kyse ole murtumasta.

-Lääkärin vastaanottohuoneessa tekemä tutkimus on kaikkein tärkein tutkimus, mutta olkavaivoissa on syytä lähes aina ottaa myös röntgenkuva. Paras ja tarkin tutkimus on kuitenkin tehosteaineen kanssa tehty magneettitutkimus, joka on usein tarpeen diagnoosin varmistamiseksi. Sen sijaan olkapään ultraäänitutkimukseen suhtaudun epäilevästi; se on yleinen, muttei aina luotettava, usein jopa harhaanjohtava tutkimus olkanivelen ongelmissa.

Heliö sanoo, että useimmissa tapauksissa - diagnoosin varmistumisen jälkeen - kiertäjäkalvosimen ongelmat voidaan hoitaa ilman leikkausta. Tulehdus-särkylääkitys, kylmähoito sekä fysioterapia ja harkinnan mukaan myös kortisonipistokset ovat ensimmäisen vaiheen keinot. Luonnollisesti myös kipua aiheuttavien liikkeiden tekeminen on lopetettava. Kun vaivat ovat rauhoittuneet, asianmukainen lihaskuntoutus nousee oleelliseksi asiaksi. Näin estetään vaivan uusiutuminen.

Ns. kalkkitendiniittejä hoitavat ainakin Diacorissa röntgenlääkärit murskaamalla ne ultraääniohjauksessa. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Jännerepeämissä hoito on usein leikkaus. Osittaisissa repeämissä jänne voidaan vain puhdistaa, mutta täydellisissä repeämissä jänne on ommeltava.

Tähystysleikkaus

Harri Heliö leikkaa käytännöllisesti katsoen kaikki kiertäjäkalvosinpotilaansa tähystämällä. - Sen kiistaton etu on alun toipumisen vähäisemmät kivut, mikä taas merkitsee helpompaa kuntoutusvaihetta. Myös sairausloma on tähystyspotilailla usein lyhyempi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että revenneen jänteen kiinnikasvamiseen tähystys ei vaikuta nopeuttavasti, vaan se ottaa aina oman aikansa.

Olkapäävamman jälkeen on syytä ryhtyä tarkempiin tutkimuksiin viimeistään, mikäli vaiva ei ole parantunut 1-3 kuukaudessa. Nykykäsityksen mukaan jännerepeämät on korjattava mielellään alle kolme kuukautta ja viimeistään puolen vuoden kuluttua vammautumisesta, jotta olkapäähän ei synny pysyvää ongelmaa.

Esko Heikkinen