Menu

Kipuun selvyyttä hermoratatutkimuksilla

Hermoratatutkimuksilla on pitkät perinteet Diacorissa, sillä niitä on tehty jo vuodesta 1984 lähtien, kertoo kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Andreo Larsen. Hermoratatutkimukset ovat Suomessa harvinainen erikoisala. Sen osaajia löytyy koko maasta vain viitisenkymmentä.

Hermoratatutkimus eli ENMG (elektroneuromyografia) on hermojuurten ja ääreishermojen sekä lihasten sähköinen tutkimus. Sen tarkoituksena on selvittää ääreishermoston toimintaa, häiriöitä ja lihassairauksia.

- Lihassairaudet ovat harvinaisia ja käytännössä melkein 99 prosenttia tutkimuksista kohdistuu ääreishermoihin. Useimmiten kyseessä on pinne, joissa hermo on jäänyt spontaanisti jumiin. Yksi yleisimmistä tutkittavista vaivoista on rannekanavapinne. Hermojuuren vaurioista tunnetuin ja yleisin on puolestaan iskias, Larsen kuvaa.

Itse tutkimus kestää 15-30 minuuttia. Tutkimuksiin tullaan yleensä lääkärin lähetteellä. Tyypillisimpiä oireita, joiden perusteella ENMG-tutkimus potilaalle määrätään, ovat erilaiset tuntohäiriöt, kipu, puutuminen, voimanpuute tai lihasten surkastuminen.

Tyypillisimpiä tutkimusaiheita ovat erilaiset tuntohäiriöt, kipu, puutuminen, voimanpuute tai lihasten surkastuminen.

- Tutkimuksessa on kaksi erilaista menetelmää. Ensimmäisessä potilaalle annetaan sähköärsykkeitä ja rekisteröidään niiden vaste. Se tuntuu lähinnä naputukselta iholla. Toisessa menetelmässä potilasta pistetään akupunktioneulan kokoisella neulalla lihaksiin. Neulatutkimus on hermojuuren vaurioiden - kuten niska- tai lannerangan tutkimisessa - se oleellisin menetelmä. Tutkimusta ei missään nimessä tarvitse pelätä. Pieniä tuntemuksia toimenpiteet aiheuttavat, mutta korkeintaan vähäistä kipua. Tutkimuksesta ei ole mitään jälkiseuraamuksia, tähdentää Andreo Larsen.

Mikäli tutkimuksessa ilmenee selkeä löydös, voidaan se todeta jo vastaanotolla. Käytännössä signaali pitää kuitenkin analysoida ja tulokset lausutaan seuraavaan päivään mennessä, tavallisimmin saman päivän aikana. Potilas kuulee tulokset aina hoitovastuussa olevalta lääkäriltään, joka on saattanut määrätä potilaalle useita eri tutkimuksia. Esimerkiksi hankalissa niskaoireissa tarvitaan toiminnallisen ENMG-tutkimuksen rinnalle myös rakenteellisia kuvantamistutkimuksia. Erilaiset tutkimukset täydentävät toisiaan. Tutkimusten jälkeen hoitava lääkäri tekee niiden tuloksista yhteenvedon ja suosituksen jatkotoimenpiteistä potilaalle.

Susan Patronen