Menu

Salakavala kakkostyypin diabetes 

Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetestä sairastavien määrä on Suomessa jatkuvassa kasvussa.  Sairaus on erityisen salakavala siksi, että se on usein potilaille täysin oireeton. Siitä huolimatta sen hoito on erityisen tärkeää, koska ilman hoitoa diabetes voi aiheuttaa sepelvaltimotautia, munuaissairautta, alaraajojen verenkiertohäiriöitä, aivohalvausta sekä näköä uhkaavaa verkkokalvosairautta.

Diabetes voi aiheuttaa epämääräisiä oireita: väsymystä, jaksamattomuutta, janotusta, runsasta virtsaamista, hikoilua. Alkuvaiheessa sairaus on oireeton tai oireet kehittyvät niin hitaasti, että niihin ei kiinnitä huomiota. Diabetes voidaan todeta helposti määrittämällä paastosokeri verikokeella. Sokeria mitataan usein myös tavallisen terveystarkastuksen yhteydessä, jolloin oireetonkin diabetes voi tulla esille. Potilaalla on diabetes, jos paastosokeri on toistetusti 7 mmol/l tai yli. Jos raja-arvo ei ylity, mutta potilaalla epäillään diabetesta, voidaan potilaalle tehdä 2 tunnin sokerirasitustesti tai määrittää sokeroitunut hemoglobiini eli ns pitkä sokeri (HbA1c).

Diabetes kannattaa todeta ajoissa.

- sisätautien erikoislääkäri Jyrki Olkinuora

Mikäli epäilet sairastavasi diabetesta joko oireiden tai sukutaustan vuoksi kannattaa sinun hakeutua lääkärin vastaanotolle lisätutkimuksia varten. Lisäksi sinulla on myös mahdollisuus varata aika  diabeteshoitajan vastaanotolle, jossa sinulle tehdään riskikartoitus ja saat relevantteja elämäntapaohjeita. Diabetes kannattaa todeta ajoissa. 

EI PELKKÄÄ SOKERIA

Ensisijaisena tyypin 2 diabeteksen hoidon tavoitteena on estää sairauden aiheuttamia liitännäissairauksia, erityisesti valtimosairauksia. Hoidossa pyritään korjaamaan kohonneen sokerin lisäksi myös muita riskitekijöitä – tärkeimpinä kohonneet kolesteroliarvot ja verenpaine. Potilas on usein ylipainoinen ja laihduttamisen tiedetään korjaavan riskitekijöitä. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia: jo puolen tunnin päivittäiset kävelylenkit korjaavat sokeriarvoja, alentavat verenpainetta, piristävät mieltä ja tukevat laihduttamista.

Ruokavalio on tärkeä. Sopiva energiamäärä, sopiva määrä hiilihydraatteja ja rasvaa ruokavaliossa saa aikaan painon putoamisen. Myös esim kolesteroliarvoja on mahdollista huomattavastikin korjata pelkällä ruokavaliolla. Diabeetikon tulisi myös ehdottomasti lopettaa tupakointi. 

LÄÄKEHOITOA SAIRAUDEN ALUSTA ASTI

Kun diabetes on todettu, potilas ohjataan diabeteshoitajan vastaanotolle, jossa selvitetään potilaalle sairauden perusasiat.  Hoitoon kuuluu lähes aina myös verensokerin omaseuranta, jossa  sokeri mitataan yleensä aamuisin ja aterioiden yhteydessä helpolla pikamittarilla.  Verensokeriarvojen seuranta helpottaa diabeteksen hoidon suunnittelussa.

Liikunta ja oikea ruokavalio ovat tärkeitä hoitokeinoja.

Hoitava lääkäri arvioi lääkehoidon tarpeen potilaskohtaisesti. Yleensä sokeria alentava metformiini aloitetaan jo sairauden toteamisvaiheessa. Metformiinin rinnalla käytetään usein myös muita verensokeria alentavia tablettilääkkeitä. Tarpeen mukaan lääkitykseen voivat kuulua myös verenpaine- ja kolesterolilääkkeet sekä veren hyytymistä estävä asetosalisyylihappo. Lääkärin tulee tietää kaikista potilaan käytössä olevista muista lääkkeistä, myös vitamiineista ja luontaistuotteista.

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytetään toisinaan myös insuliinia, mutta yleensä varsinkin alkuvaiheessa riittää tablettihoito. Uudemmat pistettävät inkretiinihormonin kaltaisesti vaikuttavat lääkkeet ovat myös mahdollisia hoidon alkuvaiheessa.

Diabeteksen hoito on pitkäjänteistä ja sen onnistuminen edellyttää tiivistä ja luottamuksellista hoitosuhdetta. Potilas käy säännöllisesti vastaanottokäynneillä - yleensä 6-12 kk välein. Käyntien yhteydessä selvitetään vointi, mieliala, jaksaminen sekä katsotaan laboratoriokokeet ja päätetään lääkehoidon jatkosta. Yleensä lääkehoidot ovat pitkäkestoisia tai pysyviä. Voinnin muutoksista ja mahdollisista uusista oireista on syytä mainita lääkärille ja hoitajalle.