Menu

Flunssa vai influenssa?

Flunssa on tavallinen nuhakuume, jota esiintyy ympärivuotisesti, ja johon sairastuminen liittyy yleensä säätilojen vaihteluihin. Influenssa taas on "luulot pois ottava", A- tai B-influenssaviruksen aiheuttama hankala kuumetautiepidemia, jonka esiintyminen osuu tavallisesti joulu-maaliskuun väliselle ajanjaksolle.

Työterveyslääkäri Anne Lehtonen sanoo, että flunssa leviää koulujen alkaessa, jouluisin, juhannuksena eli ylipäätään aikoina, jolloin ihmisiä kokoontuu paljon yhteen. Flunssan saanut ihminen ei tavallisesti ole kovin kipeä, mutta tauti vaikuttaa kyllä työ- ja toimintakykyyn. Siihen voi kuulua myös pahoinvointia ja nuhaa.

- Flunssaa aiheuttavia viruksia on parisataa erilaista, joten tarkkaa aiheuttajaa on lähes mahdoton tietää. Yleisin näistä on rhino-virus, joka aiheuttaa yli puolet sairastumisista. Tauti leviää ylähengitysteiden kautta limakalvoille pisaratartuntana. Flunssa kestää tavallisesti viikosta kolmeen. Pitkittyessään tautia ei aina malteta hoitaa. Pitkittynyttä flunssaa saattaa jälkitauteina seurata poskiontelo-, korva- ja keuhkoputkentulehduksia.

C-vitamiini saattaa lyhentää flunssan kestoa jopa 10-20 prosenttia.

-Työterveyslääkäri Anne Lehtonen

Flunssa hoituu usein levolla, tulehduskipulääkkeillä ja runsaalla nesteen nauttimisella.

- C-vitamiini saattaa lyhentää sairauden kestoa 10-20 prosenttia. Flunssan jälkitaudit saattavat vaatia myös antibioottikuurin. Hyvä yleiskunto ja stressitön elämäntyyli ehkäisevät flunssan tuloa. Flunssa on varsin yleinen sairauslomien syy, Lehtonen sanoo.

Influenssa vie petiin


Influenssa on korkeakuumeinen, oireiltaan usein raju hengitystieinfektio.  Tauti leviää pisaratartuntana. Influenssan itämisaika on yleensä 2-3 vrk, joskus pitempikin. Influenssaan kuuluu nopeasti nouseva korkea kuume vilunväristyksineen, kurkkukipu, lihassäryt ja kuiva yskä. Lihaskipujen ja kuumeen takia sairastuneet kuvaavat oloaan kuin tulleensa "hakatuksi". 

Influenssan oireet kestävät noin viikon, yskä voi jatkua joskus pitempäänkin. Jälkitaudit, poskiontelo- ja välikorvatulehdus sekä keuhkokuume, ovat influenssassa yleisempiä kuin tavallisessa nuhakuumeessa.
Influenssaa esiintyy Suomessa tyypillisesti talvikuukausina, joskus myös alkukeväästä. Tavanomainen kausi-influenssaksi kutsuttu epidemia on tullut joka vuosi lähes yhtä varmasti kuin ensilumet.  Kausi-influenssa kaataa sairasvuoteelle yleensä 5-20 % väestöstä. Influenssaa aiheuttavat kaksi eri virustyyppiä, A- ja B-virus, joita kumpaakin on useimpina talvina liikkeellä. 

Influenssaan on onneksi olemassa hoitoja. Amanatadiini on edullinen lääke, joka tehoaa A-tyyppiseen influenssaan ja toimii myös ennaltaehkäisijänä. Oseltamiviiri ja tsanamiviiri puolestaan tehoavat sekä A- että B-tyypin viruksiin. Ne lyhentävät sairauden kestoa ja lievittävät oireita. Oseltamiviiri- ja tsanamiviirihoito tulee aloittaa 48 tunnin sisällä ensioireista.

Influenssa tuntuu monista siltä, kuin olisi joutunut hakatuksi.

- Työterveyslääkäri Anne Lehtonen

Terveen henkilön influenssan hoito on pääosin oireenmukaista: lepo ja tulehduskipulääke tai parasetamoli riittävät. Vaarallisten sivuvaikutusten takia asetosalisyylihappoa (Asperin tai Disperin) ei tule käyttää influenssassa etenkään lapsilla ja nuorilla. Suomessa on lisäksi käytettävissä kolme spesifistä influenssaviruslääkettä (oseltamaviiri ja tsanamiviiri sekä amantadiini), jotka kaikki tehoavat sitä paremmin mitä nopeammin hoito aloitetaan. Ne lyhentävät influenssan kestoa noin 1-2 vuorokaudella, kun lääkitys aloitetaan viimeistään 48 tunnin kuluttua oireiden alusta.

Oseltamiviiri ja tsanamiviiri vähentävät antibioottihoitoa vaativien bakteerikomplikaatioiden kehittymistä erityisesti korkean riskin keuhko- ja sydänpotilailla.  Viime vuosina kausi-influenssaa aiheuttavien virusten vastustuskyky spesifeille influenssalääkkeille on lisääntynyt nopeasti. Siksi lääkityksen aloittamista tulee aina harkita tapauskohtaisesti ja lääkärin arvion perusteella.

Lehtosen mukaan influenssa on epidemian aikana todellinen työterveyslääkäreiden vastaanottojen kuormittaja. - Siitä huolimatta, että monilla työpaikoilla on sovittu, että influenssaepidemian aikana työntekijät voivat olla pois työstä ilman lääkärintodistusta pitempäänkin.

- Lisäksi kannattaa muistaa, että koko ajan liikkuu muitakin ylähengitysteiden tulehdustauteja, joiden oireet ovat flunssan kaltaisia. Tunnetuimpia näistä ovat keuhkoklamydia, mycoplasma ja hinkuyskä. Hoito ei yleensä vaadi antibioottikuuria, mutta pienillä lapsilla, iäkkäillä ihmisillä ja heikkokuntoisilla lääkekuurista saattaa olla hyötyä.


Influenssarokotus


Influenssan varalta voidaan ottaa rokotus, jonka antama suoja on jopa 80 prosenttia.


- Influenssarokote on turvallinen ja sen voi ottaa kuka tahansa. Rutiininomaisesti sitä ei kuitenkaan suositella nuorille ja terveille ihmisille. Rokote on joka vuosi erilainen riippuen siitä, minkälainen tauti maailmalla liikkuu.

Anne Lehtonen sanoo, että influenssarokotus kannattaa ottaa viimeistään 1-4 viikkoa ennen oletettua epidemiaa. - Julkinen sektori huolehtii riskiryhmien rokottamisesta. Riskiryhmiin kuuluvalla on joko vaikea sydän- ja keuhkosairaus tai vaikea sokeritauti, tai hän kärsii immuniteettivajavuudesta. Myös raskaana olevilla katsotaan olevan kohonnut riski. Myös yli 65-vuotiaat luetaan riskiryhmiin. Vuonna 2007 aloitettiin lisäksi 6-35 kk ikäisten lasten rokotukset osana yleistä rokotusohjelmaa.