Menu

Eroon silmälaseista

Jos silmälasit haittaavat harrastuksia ja normaalia elämää, tehokas ja turvallinen apu löytyy taittovirhekirurgiasta. Myös kaihin heikentämän näön voi korjata leikkauksella nopeasti.

Jos silmään kohdistuvat valonsäteet eivät taitu verkkokalvolle, ihminen näkee epätarkasti. Silmän rakenteesta johtuvia taittovirheitä – liki-, kauko- ja hajataitteisuutta – voidaan korjata laserleikkauksella, jossa sarveiskalvoa muotoillaan niin, että kuva saadaan tarkentumaan verkkokalvolle oikein.

– Leikkauksella saavutetaan usein jopa parempi näöntarkkuus kuin potilaalla oli silmä- tai piilolasikorjauksella, sanoo silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi Tapio Ihanamäki Diacorin Silmäyksiköstä.

Taittovirheleikkausta edeltää huolellinen esitutkimus, jossa mitataan muun muassa silmän taittovoima ja optiset vääristymät sekä sarveiskalvon paksuus ja suljetaan pois leikkausta estävät silmäsairaudet.

– Leikkaus sopii kaikille 18 vuotta täyttäneille, joilla on terveet silmät ja joiden silmien taittovoimassa ei ole tapahtunut muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana. Esteitä toimenpiteelle ovat esimerkiksi sydämentahdistin, raskaus ja imetys, limakalvoja kuivattavat lääkitykset tai liian ohut sarveiskalvo.

Esitutkimuksessa päätetään leikkausmenetelmästä. Ihanamäen mukaan useimmiten päädytään LASIK-menetelmään, mutta joissakin tapauksissa, esimerkiksi sarveiskalvon ollessa tavallista ohuempi, PRK-leikkaus sopii potilaalle paremmin, koska siinä käsitellään vain sarveiskalvon pintaa.

Yksilöllistä hoitoa

LASIK-leikkauksessa silmä puudutetaan silmätipoilla ja sarveiskalvoon muodostetaan femtolaserin tai mikrohöylän avulla ohut läppä, joka jää sarveiskalvoon kiinni pienellä ”saranalla”, kun läppä taittovirheen korjaamisen ajaksi käännetään sivuun.

Näonparannuseikkaus sopii kaikille 18 vuotta täyttäneille, joilla on terveet silmät ja joiden silmien taittovoimassa ei ole kahteen vuoteen tapahtunut muutoksia.

– Varsinainen taittovirhe korjataan nopealla ja hyvin tarkalla excimer-kylmävalolaserilla, joka muovaa sarveiskalvoa yksilöllisesti valitun korjausohjelman mukaisesti, Ihanamäki kertoo. Laserhoidon aikana silmän liikkeiden seurantalaite (eye tracker) varmistaa, että lasersäde kohdistuu oikeaan kohtaan.

Leikkauksen lopussa sarveiskalvoläppä käännetään takaisin paikoilleen ja silmän pinnalle tiputetaan antibiootti- ja kortisonitippoja. Pintaa suojaamaan voidaan asettaa piilolasi, joka poistetaan seuraavana päivänä.
Jos  taittovirhe on suuri, eli silmän likitaitteisuus on yli 10 D tai kaukotaitteisuus yli 6 D, taittovirheen korjaamiseksi voidaan käyttää linssikirurgiaa. Joskus linssikirurgiaa voidaan harkita lievemmissä taittovirheissä, jos esimerkiksi ohuen sarveiskalvon takia ei voida tehdä excimerlaser-leikkausta.

Kaihia ei kannata kypsytellä

Kaihi on silmäsairaus, jossa silmänsisäinen linssi samenee. Kaihin aiheuttamia oireita ovat muun muassa näön heikkeneminen, häikäisyn lisääntyminen, värinäön hidas heikentyminen ja silmän taittovoiman muuttuminen.

– Keinolinssien kehityksen myötä osana taittovirhekirurgiaa on alettu käyttää kaihileikkaustekniikkaa, kertoo silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi Timo Hellstedt. Tällöin potilaan oma silmänsisäinen linssi eli mykiö korvataan keinolinssillä. Saatavilla on hajataitteisuutta korjaavia toorisia linssejä ja ikänäköisille tarkoitettuja monitehokeinolinssejä.

– Leikkaus voidaan tehdä nykyään heti, kun kaihin oireet alkavat häiritä potilasta, Hellstedt kertoo.

Kaihileikkauksessa samentunut silmänsisäinen linssi poistetaan noin 2,2–2,4 mm:n pituisen leikkaushaavan kautta ja korvataan keinolinssillä. Toimenpide  tehdään kivuttomasti tippapuudutuksessa, ja se kestää noin 20 minuuttia. Tarvittaessa suonensisäisesti voidaan antaa jännitystä lieventävää lääkitystä.

Kaihileikkauksen esitutkimuksessa kartoitetaan silmien muu terveys, tehdään keinolinssin vahvuuden määrittävät mittaukset ja keskustellaan potilaan kanssa leikkauksen hyödyistä, riskeistä sekä tavoitteesta.

– Jos kaihileikkauksessa poistetaan myös taittovirheet, potilas ei välttämättä tarvitse enää lainkaan silmälaseja, Hellstedt toteaa.


Susan Patronen