Menu

Elämänlaatua vaihdevuosiin!

Ovatko kuumat aallot, yölliset hikoilukohtaukset ja sydämentykytykset tuttuja? Estrogeenin puute aiheuttaa näitä oireita valtaosalle vaihdevuosi-ikäisistä naisista. 

Oireet saattavat ajan myötä hävitä, mutta kolmasosa naisista kärsii niistä vielä viisi vuotta kuukautisten päättymisen jälkeen ja joka kymmenes 70 vuoden ikään asti. Vaginan limakalvojen ohenemisesta ja kuivumisesta johtuvasta kirvelystä ja yhdyntäkivuista kärsii joka toinen vaihdevuosi-ikäinen nainen. Oireita voidaan tehokkaasti hallita estrogeenihoidolla. Estradiolia voidaan annostella suun tai ihon kautta. Vaginan limakalvoja voidaan vahvistaa paikallisella estrogeenivalmisteella. 

Vaikka estrogeenihoito yksinään riittää poistamaan vaihdevuosioireet, siihen on lisättävä kohdun suojaksi keltarauhashormoniosio. Hormonikorvaushoito voidaan toteuttaa valmisteella, jossa molemmat osat ovat samassa valmisteessa tai yhdistelemällä kahta eri valmistetta, jolloin vaihtoehtoja sekä annostukselle että antotavalle löytyy enemmän. Jatkuvassa yhdistelmäannostelussa päästään vuodottomaan hoitoon. 

Hormonikorvaushoitojen hyödyt suuremmat kuin haitat


Hormonikorvaushoito parantaa naisen elämänlaatua. Se suojaa myös luun haurastumiselta ja murtumilta, samoin kuin paksusuolen syövältä . Kun hormonihoito aloitetaan pian kuukautisten loppumisen jälkeen, hoito saattaa suojata sydäninfarktilta. Jos aloitusta siirretään 10 – 15 vuoden päähän, saattaa verisuonisairauksien riski nousta .

Hormonikorvaushoito ei kuitenkaan ole vailla haittavaikutuksia. Sen yleisimmät haitat ovat kohtuverenvuoto, rintojen arkuus ja kohonnut verisuonitukosten riski. 

Hormonikorvaushoito parantaa naisen elämänlaatua.

Vakavimpia haittoja on rintasyövän riskin lisääntyminen. Kaiken kaikkiaan todetaan 4 – 6 ylimääräistä rintasyöpää 5 – 10 vuoden aikana 1 000 hormonikorvaushoitoa käyttävää naista kohti . 

Kohtusyövän riski riippuu hoidon toteuttamistavasta.  Yhdistelmähoidossa, jossa keltarauhashormonia on vain osan kuukautta, kohtusyöpiä todetaan 80 enemmän 10.000 naista kohti 10 vuoden käytössä kuin hormonihoitoa käyttämättömillä naisilla. Jatkuvalla yhdistelmävalmisteella kohtusyövän riski on alhaisempi kuin normaaliväestössä . 

Hormonikorvaushoitoa suunniteltaessa gynekologi pohtii hoidon haitat ja hyödyt yksilöllisesti jokaisen naisen kohdalla, ja yhteisen keskustelun perusteella löydetään kullekin naiselle sopivin vaihtoehto. Joskus todetaan, että hormonikorvaushoitoa ei pidä aloittaa. Usein kuitenkin hyötyjen ja haittojen vaakakuppi kallistuu hyötyjen puolelle. Hormonikorvaushoidon pituudelle ei ole määrättyä kestoa. Tarvetta voidaan testata lopettamalla hoito kokeeksi. Hoito voidaan aloittaa uudelleen samalla tai pienemmällä annoksella.