Menu

Allergioiden hyvä hoito vähentää myös astman oireita

Allergiset sairaudet ja astma ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Jopa kolmasosalla suomalaisista esiintyy allergiaoireita jossain elämänsä vaiheessa.

Astmaatikoista suurimmalla osalla on myös allergisen nuhan oireita, jotka saattavat pahentaa myös astmaa. Tavallisimpia allergian ilmentymiä ovat siitepölyjen aiheuttamat nenän ja alahengitysteiden sekä silmien limakalvo-oireet, jotka vaivaavat kasvien kukinnan aikaan keväisin ja kesäisin. Koivu ja leppä ovat Suomessa tavallisimmat siitepölyallergian aiheuttajat. 

Keväinen siitepölykauden alku voi vaihdella useita viikkoja eri vuosina riippuen sääolosuhteista. Eteläiset ilmavirrat voivat tuoda jo tammi-helmikuun vaihteessa Etelä-Suomeen herkimmille allergikoille oireita aiheuttavia määriä siitepölyä. Lämpiminä talvina kotimaisetkin kukinnat alkavat aikaisin.

Tavallisimmista allergiakasveista leppä ja pähkinäpensas kukkivat ensimmäisinä, Etelä-Suomessa säästä riippuen helmikuun lopussa tai maaliskuun alussa saavuttaen huippunsa noin kuukautta myöhemmin. Koivun kukinta alkaa muutamaa viikkoa myöhemmin, heinät kesä-elokuussa ja pujo vasta heinäkuusta elokuuhun.

Tavallisimmat allergiaoireet ovat nuha- ja silmäoireet, kuten aivastelu, nenän vetinen vuoto, kutina ja tukkoisuus, silmien punoitus, vetistys ja kutina. Jotta hoito voitaisiin toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi oireiden aiheuttaja pyrkiä selvittämään. Jo ajankohdasta saa viitteitä allergian aiheuttajasta, mutta epäselvissä tapauksissa ja siedätyshoitoa suunniteltaessa asia on syytä tarkemmin tutkia. Tätä voidaan selvittää ihopistokokeilla, joiden perussarja sisältää tavallisimmat Suomessa esiintyvät siitepöly- ja eläinepiteeliallergeenit. Näitä voidaan tarvittaessa täydentää vasta-ainemäärityksillä. Testien tuloksia tulee aina verrata oireisiin ja niistä on syytä neuvotella allergioiden hoitoon perehtyneen lääkärin kanssa

Allergialääkitys kannattaa aloittaa heti oireiden ilmaannuttua ja jatkaa säännöllisesti allergiakauden loppuun.

Allergia voi ilmetä myös alahengitystieoirein, kuten yskänä, hengenahdistuksena tai hengityksen vinkumisena. Tällöin voivat myös astmatutkimukset olla tarpeen. Astma todetaan hengityksen toimintakokeilla, kuten uloshengityksen huippuvirtauksen kotiseurannalla tai spirometrialla, joiden yhteydessä myös testataan keuhkoputkia avaavan lääkkeen vastetta. Näitä kokeita voidaan myös täydentää keuhkoputkien ärtyvyyttä mittaavilla altistuskokeilla.

Hoito perustuu ensisijaisesti oireita aiheuttavien tekijöiden välttämiseen. Kuitenkaan esimerkiksi siitepölyallergioiden kohdalla tämä yleensä ei ole mahdollista, vaan tarvitaan oireita lievittävää lääkitystä. Parhaan tehon saamiseksi allergialääkitys kannattaa aloittaa heti oireiden ilmaannuttua ja jatkaa sitä säännöllisesti allergiasesongin päättymiseen saakka.

Nykyaikainen lääkitys on tehokasta ja sivuvaikutuksia on vähän. Useita allergian hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä saa apteekista pieniä määriä ilmankin reseptiä. Suuremmat määrät ja tehokkaimmat lääkkeet vaativat kuitenkin lääkemääräyksen. Jos tarvetta lääkitykseen on useammin kuin satunnaisesti tai oireiden taltuttamiseen tarvitaan useampia eri valmisteita, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen lääkityksen suunnittelua varten. 

Miten allergialääkkeet toimivat?

Allergian oireet aiheutuvat herkistyneiden solujen vapauttaman histamiinin vaikutuksista. Allergialääkkeistä miedoimmat, ns. kromonit, estävät histamiinin vapautumista. Näitä käytetään paikallisesti joko silmätippoina, nenäsuihkeina tai joskus keuhkoihin hengitettävinä sumutteina. Ne auttavat usein lievien oireiden hillitsemisessä tai muun lääkityksen tukena. Varsinaiset antihistamiinit estävät histamiinin vaikutuksia kohdesoluissa. Niitä käytetään tavallisesti tabletteina, jolloin ne vaikuttavat tehokkaasti oireisiin kaikkialla elimistössä.

Nykyaikaisten antihistamiinien väsyttävät vaikutukset ovat vähäiset. Mikäli oireita on vain paikallisesti ja kromonit pelkästään eivät ole riittävän tehokkaita, voidaan antihistamiineja käyttää myös paikallisesti suihkeina tai tippoina nenän tai silmien limakalvoille annosteltuna. Hankalampiin oireisiin auttavat nenään suihkutettavat kortisonijohdokset, jotka estävät ja rauhoittavat limakalvojen allergista tulehdusta.

Tehokkaimpia lääkkeitä ovat antihistamiinien ja kortisonijohdosten yhdistelmävalmisteet. Jos allergia aiheuttaa astmaoireita, saattaa hoitava astmalääkitys paikallaan ainakin allergiasesongin ajan. Hengitettävät kortisoniyhdisteet rauhoittavat tehokkaasti keuhkoputkien limakalvojen allergisen tulehdusreaktion.

Mikäli allergiadiagnoosi on varma ja vasta-aiheita ei ole, voidaan harkita siedätyshoitoa. Siinä elimistö totutetaan allergiaa aiheuttavalle tekijälle vähitellen siten, että oireet vähenevät tai jopa loppuvat kokonaan. Tällöin myös lääkityksen tarve vähenee. Hoito aloitetaan allergiasairauksiin perehtyneen lääkärin valvonnassa allergiasesongin loputtua. Se voidaan toteuttaa joko perinteisellä pistoshoidolla tai heinäallergian kyseessä ollen vaihtoehtoisesti tabletein.